Pritzk X

Quality ★★★

NimiPritzk XTuotu01.02.2019 Puolassa, 8-vuotias
KutsumanimiPriskaTuojaVRL-14900
RotuAngloarabi (50%)OmistajaVRL-14900
VäriRuunikkoRekisterinumerotVH20-034-0045, PKK5615
Säkä164 cmPainoteKenttäratsastus
SukupuoliTammaKoulutustasoHeA/140

Tässä on liikaa hevosta suurimmalle osalle.

Hyvinhän se kulkee niinä parempina päivinään, mutta paljon vaaditaan ratsastajalta, sillä Priska ei anna mitään ilmaiseksi vaan on valmis käymään päivien kädenvääntöä siitä kuka on pomo. Moni on itsevarmuutta uhkuen noussut tamman satulaan, mutta laskeutunut sieltä selvästi nöyrempänä kuin sinne kipusi.

Pahimmassa skenaariossa tamman kanssa tarvitaan verta, hikeä ja kyyneliä ennen kuin mikään onnistuu. Lastaus tai laitumelta haku… Sopii yrittää, tuntuu tähtipäinen tamma ivailevan juurtuessaan kavioistaan tallinpihaan kiinni tai tanssahdellessaan vielä muutaman metrin kauemmas. Ja kauniisti saa maanitellakin että se vetoaisi tähän hapannaamaan; siinä vaiheessa kun moni hevonen olisi jo ihan suosiolla trailerissa, on Priska vasta vastenmielisesti hinautumassa lastaussillan suuntaan.

Tällaisen kauhudekkarin jälkeen moni varmaan miettii, että mikä siinä hevosessa sitten on hyvää, koska eihän kukaan vastaavaa katsele ellei ole aivan itsetuhoinen. No, minäpä kerron. Sillä kukapa nyt ei antaisi aivan reisille mennyttä estevalmennuksen anteeksi, kun tavallisesti niin nyrpeä tamma jääkin rapsuteltavaksi ja tunkee päätä sylittäväksi? Hetkeksi unohtuu kaikki yhdessä koettu maailmantuska, ja viiden minuutin mittainen aselepo puhdistaa äsken koetun nöyryytyksen mielen päältä. Seuraavana päivänä sitä sitten ollaankin taas manaamassa, että mitä tuo perkele enää täällä tekee kun siitä saisi paremmat teurasrahat kuin se tulisi koskaan palkintorahoja kotiin tuomaan…

Toki Priskalla on hyviäkin hetkiä. Ja päiviä. Viikkojakin! Joskus tumma myrskypilvi kuitenkin tuntuu hiipivän tamman pään yläpuolelle ja siellä se sitten taas tovin pysyykin. Ostakaa tamma, sanoivat. Ostakaa täysiverinen, sanoivat senkin…

i Aureli

x, ruunikko, 168

ii Quick-Step

ox, rautias, 165

ie Tamara

xx, mustankirjava, 167

e Mariza 

x, musta, 159 cm

ei Rzeka

x, musta, 172

ee Tamaam El Alamein

ox, tummanruunikko, 152

Jälkeläiset: Cruella 2022 Fcknstr 2023


PvmPaikkaJaosLuokkaSijoitus
14.08.2021WarepiaVillit90-100 cm4/8 (4-0 vp)
14.08.2021WarepiaVillit110-120 cm5/7 (4-0 vp)
03.03.2022Comber Cup 2022 1. osakilpailuVillit130 cm18/25
04.03.2022Comber Cup 2022 1. osakilpailuVillit120 cm16/30 (4vp)
14.05.2022Centro ippico De RosaERJ140 cm5/28 (0-4 vp)
05.08.2023Kalopsia-areenaVillit130 cm15/26
05.08.2023Kalopsia-areenaVillit140 cm2/27
27.08.2023Kultasaari Cup 2023Villit140 cm 25/34 8 vp 69.813 s
24.09.2023Åland Weekend 2023VillitAnders Bogård Minnestävling 130cm37/53 8vp
24.09.2023Åland Weekend 2023VillitPrix de Gustafs Päronträdgård 140cm27/46 4vp

21.11.2021 Teilikorpi 110 cm 3/30
21.11.2021 Teilikorpi 4/30
26.11.2021 Lindgård 100 cm 3/40
01.12.2021 Mäntykatve 110 cm 5/30
04.12.2021 Mäntykatve 110 cm 1/30
01.12.2021 Yemene 100 cm 4/40
03.12.2021 Yemene 100 cm 6/40
05.12.2021 Yemene 100 cm 1/40
06.12.2021 Yemene 100 cm 3/40
09.12.2021 Yemene 100 cm 3/40
13.12.2021 Juksula 110 cm 4/60
15.12.2021 Juksula 110 cm 2/60
13.01.2022 Yemene 120 cm 3/40

26.11.2021 Stall Green Mage Helppo C 1/30
03.12.2021 Yemene Helppo B 3/40
06.12.2021 Yemene Helppo B 6/40
10.12.2021 Valokylän Talli Helppo B 1/30
22.12.2021 Valokylän Talli Helppo B 5/30
22.12.2021 Valokylän Talli Helppo B 4/30
24.12.2021 Valokylän Talli Helppo B 2/30
28.12.2021 Valokylän Talli Helppo B 4/30

PÄIVÄKIRJA

Hevoskaupoilla oltiin aina tietäen sen riskit. Joskus myytiin sikaa säkissä ja se piti tunnistaa ettei jäänyt ansaan, ja Viktor luuli kouliintuneensa vuosien saatossa sille tasolle että osasi. Hän odotti Elainelta samaa, joten kun yksi… kaunis päivä… hän näytti miehelle ilmoitusta ruunikosta tammasta, oli hän sanaton.

“Näyttää todella hyvältä”, Elaine sanoi kelatessaan videota eteenpäin. Pikselöinen ruunikko hyppäsi ratsastajansa kanssa noin metrin korkuista estettä, ja Viktor näki ihan puhdasliikkeisen hevosen. Silti hän epäili että Elaine, nainen jolla oli kuuluisa kuudes aisti raa’an lahjakkuuden tunnistamisessa sieltä missä sillä ei ollut mitään asiaa löytyä, oli vihdoinkin seonnut nupistaan. Ehkä pitkä ura hevosvälityksessä alkoi olla liikaa. Ehkä hevosvälitys ei ollut Elainelle, Viktor mietti. Niin huono oli toisen tämänkertainen päähänpisto.

Sille oli monia syitä. Oudon niminen tamma ei näyttänyt tehneen juuri mitään, ei yhtäkään kilpailumerkintää tai arvostelua. Olihan se nuori, viisi-, kääntymässä kuusikesäiseksi, mutta rahan pistäminen siihen oli valtava riski jos sen koulutus oli jo nyt jäljessä. Sen kasvattaja oli ihan aito ja laadukas taho, mutta silti ruunikon myynti-ilmoitus oli vähän hämärä. Viktorilla ei ollut mitään hajua mistä Elaine oli löytänyt koko ilmoituksen, eikä hän suoraan sanoen välittänyt tietääkään.


26.03.2021 Hallongårdin valmennusviikonloppu, valmentaja Simon Granlundin kommentti

“Priskaa taisi jännittää ryhmässä treenaaminen, joten lievä jännitys levisi myös ratsastajaan, mikä näkyi esimerkiksi jäykässä myötäyksessä sekä istunnassa. Itse tehtävistä kaksikko suoriutui kuitenkin kiitettävästi, vaikka meno olikin pikkiriikkisen jäykkää.”


01.03.2022 Ennen Comber Cupia

Kisoihin lähtö oli aina joissain määrin stressaavaa, mutta tällä kertaa olivat lähtöhetket aiheuttaa Elainelle aivan erityisen harmaita hiuksia. Ehkä hän oli tullut vanhaksi tai sitten tavaran määrä oli vain lisääntynyt, mutta kahta hevosautoa pakatessa punainen lanka lipsui kaikkien käsistä ja jokainen sai välillä pysähtyä päätään raapien pohtimaan mikä puuttui tai oliko jotain ylimääräistä eksynyt mukaan. Oli nimittäin päässyt käymään niin, että lähes koko talli oli lähdössä samoihin kilpailuihin. Samaan aikaan. Samalta parkkipaikalta. 

Elaine seuraili työkaveriensa ja tuttujensa ryntäilyä ja pohti hymähdellen mitä varsinaisena lähtöaamuna olisikaan edessä. Olihan sitä nyt ennenkin matkustettu, mutta näin suurella porukalla oli aina olemassa riski aikataulujen venymisestä ja muista esteistä. Sen ja erityisesti nykyisen tauti- ja maailmantilanteen valossa olikin ihan mukavaa, ettei kilpailuihin lähtö edellyttänyt rajanylitystä vaan edessä oli pelkkä parin tunnin ajo Rottendamiin. 

Matkaan oli lähdössä paljon ensikertalaisia ja raaempia hevosia, mutta oli seassa myös pääluokissa sijoituksia havittelevia konkareita mukaanlukien Sigrane joka oli viimevuonna sijoittunut toiseksi 150 senttimetrin luokassa ja debytoisi nyt Comber Cupin pääluokassa kovin odotuksin. Kilpailu tulisi olemaan jälleen kova – saapuisivathan mittelöön maailman huippuratsukot – mutta Elainella oli käsillä olevia hevosia ja ratsastajia katsellessa ihan toiveikas olo. Pohjatyö oli jo tehty ja nyt mentäisiin vain tekemään parhaansa ja nauttimaan suuren maailman kisaglamourista pitkän treenitalven jälkeen.

Tallille oli saapunut myös pari ulkomaalaista ratsukkoa etukäteen aikeissa treenata täällä ja lähteä sitten kilpailemaan ilman matkastressiä ja levänneiden hevosten sekä tukijoukkojen kanssa. Yksi näistä oli Elainen kummipoika hevosineen. Vaikka tulinen ruunikko ei ollutkaan vakuuttanut viimekaudella, toivoi Elaine nyt Priskalle ja Bastille edes siedettävää menestystä ja hyvää kokemusta. Sebastian oli tehnyt viimeisen kahden vuoden aikana paljon töitä tamman kanssa, ja vaikka tulisen lohikäärmeen taltutus oli vieläkin hieman kyseenalaisessa tilassa oli näkyvää kehitystä tapahtunut. Suuresta persoonastaan huolimatta tamma osasi nyt pysähtyä kuuntelemaan, ja rauhallisessa mielentilassa se olikin osoittanut kykenevänsä laadukkaaseen tekemiseen. Tiistaina se oli hypännyt treeneissä puhtaan ja selkeän radan viikonlopun kisatasolla, ja Suomessa tehty ahkera valmentautuminen ja kilpailu olivat kylväneet siementä ja siedättäneet kipakkaa ruunikkoa ruuhkaisiinkin maneesioloihin.

Oli sovittu että kaksikko hyppäisi tutun ja turvallisen metrikahdenkympin, mutta sadankolmenkymmenen senttimetrin luokka oli molemmille ensimmäinen laatuaan näin virallisissa kilpailuissa. Ei siinä, Priskalta löytyi kyllä skouppia ja Basti oli kehittynyt huimin harppauksin joten Elaine odotti rauhallisin mielin miltä kisatilanne näyttäisi.


Kalopsian avajaisissa

Priska oli yksi niistä hevosista joita oli vaikea selittää. Paksukalloinen ruunikko oli aivan valtavan lahjakas hevonen, se oli vaikea kenenkään hevosista tietävän olla myöntävättä, ja sen imu jokaiseen hyppyyn oli todella voimakas ja määrätietoinen. Ongelma oli tamman temperamentti. Se oli vaikea hevonen jollaisia ihmiset eivät halunneet, ei varsinkaan Grand Prix tason ratsastajat. Sitä oli vaikea ennustaa. Kovin moni ratsastaja ei halunnut sellaista, ja se oli ymmärrettävää. Elaine halusi.

Sigranen jälkeen hän ei ollut tullut vastaan hevosta, joka herätti hänessä samanlaisen efektin. Ennen Priskaa. Moni nauroi sitä miten Alankomaiden hevosmaailman huippunimi matkusti Suomeen ratsastamaan helppoja luokkia ja esittämään pahnaista ruunikkoa arvosteluissa, mutta syy oli se että hän oli antanut ruunikon veljenpojalleen ja halusi osallistua sen ratsutukseen välimatkasta huolimatta. Myönnettäköön että välillä hänkin oli epäilyt prosessin kannattavuutta saatuaan tarpeeksi kysymyksiä ja ilvailya tähtipäisestä tammasta, mutta Elaine ei ollut sen tyyppinen ihminen joka otti toisten sanat sydämeen.

Niinpä palkintojenjaossa seisominen puhtaan radan jälkeen tuntui aivan erityisen spesiaalilta. Priskan lyhyen uran toinen 140 cm startti oli päätynyt poeettisesti toiseen sijaan, mikä ei heidän tapauksessaan ollut mikään pettymys vaan suinkin menestystarina. Vihdoinkin tamma oli löytänyt oikean mielentilan jossa se pystyi suorittamaan tasollaan, ja Elaine odotti aidosti innolla miten sen ura jatkuisi.