Ratsastuksenopettaja / 48-vuotias
Inari on rento ja sosiaalinen tyyppi joka on samaan aikaan ehkä täteytynein melkein viiskymppinen ikinä, mutta vähiten täti-ihminen koskaan. Hän on juuri se ihminen joka on kutsumassa kaikki kahville, mehulle ja pakasteesta lämmitetylle, itseleivotulle pullalle, mutta toisaalta Inari viihtyy kuulokkeet korvissa salilla rautaa nostelemassa.
Opettajana nainen on tiukka mutta ihan inhimillinen – ei sitä pystyä ole pakko hypätä jos ei oikeasti tahdo, mutta kovasti kyllä kannustetaan yrittämään. Inarin kommentit ovat suoria eikä hänellä ole suunsa edessä kovin kummoista filtteriä. Myös tummaa huumoria on kestettävä Inarin seurassa, mutta ei hän mitään ikinä pahalla tarkoita.
Inari on kalpea, lihaksikas nainen. Hänellä on sivusiilit ja pään päällä harmahtaneen vaaleaa, kiharaista ja paksua hiusta. Silmät ovat syvän siniharmaat, ripset vaaleat ja hampaat vähän kellertävät kahvin ja jo poisjääneen tupakoinnin ansiosta. Inarilla on kämmenselissä, rystysissä ja ranteen ulkopuolilla hentoja tatuointeja.
Inari pukeutuu talvisin heijastaviin toppahaalareihin, islantilaisiin neulepaitoihin, maihareihin, omakutomiin villasukkiin ja keltaisiin vuorellisiin nahkakäsineisiin… Kaikkeen lämpimään siis äskistä mantraa summaten.
Kesäisin hänellä on usein valkoinen tai maastonvihreä hihaton aluspaita, armeijakuosiset housut, paikalliset ulkoiluhousut tai harmaat ratsastushousut ja leveä vyö. Inarilla on mustat, elämää nähneet ratsastussaappaat joiden vetoketjut alkavat jo reistailla, tummat ratsastushanskat ja musta kypärä.
Juhlavissa tilanteissa hän luottaa mustiin suoriin puvunhousuihin ja -kenkiin ja valkoiseen kauluspaitaan tai muuhun siistiin yläosaan.
- Inarilla on kahden koiran ja viiden kissan lauma.
- Hän asuu kaksikerroksisessa rintamamiestalossa tallitien varrella ja kaikki ovat tervetulleita talon satavuotiaaseen tupakeittiöön kahville ja pullalle
- Inari puhuu laimeasti hämäläisellä aksentilla, mutta on siinä määrin alkanut lappilaistunumaan, että mie ja sie pilkahtelee puheen seasta.