Ei meriittejä
| Nimi | BAFF Married to Fame | Syntynyt | 08.02.2020, 8-vuotias |
| Rotu | Oldenburginhevonen | Tuoja | Tarinatalli Baffner Estate (Miuku VRL-13834) |
| Väri | Mustankimonkirjava | Omistaja | Kuura Talvio (Kaius VRL-14900) |
| Säkä | 163 cm | Rekisterinumerot | VH22-013-0050, #PKK |
| Sukupuoli | Ruuna | Koulutustaso | Int. II/100 cm |
Macy on yhden ihmisen hevonen jolla kestää rakentaa luottava side käsittelijäänsä. Se on ihan siedettävä hoidettava myös vieraiden käsissä, mutta oman ihmisen kanssa ruunan persoona on kukassa.
Ratsailla kimo on melkoinen diiva jolla on vähän taipumusta näpäytellä takaisin kun avut eivät sen mielestä täsmää. Pilkuntarkan orin selkään sopiikin parhaiten hiljainen ja kevyillä avuilla ratsastava ihminen, eikä se katsele nykivää kättä tai puristavaa pohjella loputtomiin vaan osaa kyllä ilmaista epämukavuutensa. Vaikka ruuna painottuukin kouluratsastukseen ja sen ominaisuudet soveltuvat siihen mainiosti, ei se ole hullumpi hyppääjäkään. Metrin rata onnistuu sujuvasti ja se tykkää rennosta kotona hyppäämisestä vastapainona koulujumpalle. Kovin paljon esteitä ei kuitenkaan voi siitä korottaa sillä Macy on taipuvainen kuumuvaan yli ja silloin sotkeutuu kaikki langat.
Muista hevosista ruunalla ei oiken ole mielipidettä suntaan tai toiseen. Sillä ei ole hyviä hevosystäviä mutta se pärjää kyllä samassa aitauksessa parin ruunan kanssa.
Kilpailusijoitukset
| Pvm | Paikka | Jaos | Luokka | Sijoitus |
| 06.03.2021 | Comber Cup 1. osakilpailu | Villit | PSG | 1/15 (83,571 %) |
| 13.03.2021 | EST Norja | Villit | Vaativa A | 9/25 (70,357 %) |
| 09.04.2021 | EST Skotlanti | Villit | Vaativa A | 10/25 (70,000 %) |
| 17.07.2021 | Comber Cup 2. osakilpailu | Villit | PSG | 2/8 (74,643 %) |
| 12.11.2021 | Comber Cup 3. osakilpailu | Villit | PSG | 3/10 (70,000 %) |
| 06.05.2022 | Hannaby Hanami Week | Villit | Int. II | 14/26 (68,859 %) |
| 09.12.2022 | Winter Dressage Festival | Villit | Int. I | 6/22 (84,222 %) |
| 09.12.2022 | Winter Dressage Festival | Villit | Int. I (finale) | 9/13 (76,540 %) |
| 12.03.2023 | Royal Cup 1. osakilpailu | Villit | Int. II | |
| 23.09.2023 | Hazefield Autumn Cup | Villit | Int. I | |
| 23.09.2023 | Hazefield Autumn Cup | Villit | Int. II | 10/21 (64,519 %) |
17. maaliskuuta 2020
Mä olin vielä alkuvuodesta ollut pelkkä opiskelija hevosopistossa. Hevosetonkin vielä, sillä joulukuussa Fellan myytiin perhetutuille Espanjaan. Valmistuminen oli lähestynyt ja hienoinen pelko oli kutitellut että mitäs sitten kun maaliskuussa saa paperit käteen ja ulkomaailma kutsuu taas. Näppäränä likkana olin kuitenkin onnistunut nappaamaan tutulta tallilta pestin syksyyn asti ja pian sen jälkeen saanut toiselta tutulta alleni tasokkaan hevosen Eurosimiin ja Comber Cupiin.
Kyseessä oli 8-vuotias, mulle entuudestaan vieras kouluruuna Macy joka vaikutti kuvien ja videklippien pohjalta hyvältä. Komea hevonen se oli, ja paikan päällä varmistui että ihan terävepäinenkin. Mä olin aina ollut enemmän tammaihmisiä tai sitten kaikki mun elämäni hevoset olivat vain sattuneet olemaan tammoja, mutta Macy oli oriksi niin tasainen että se sai mun preferenssin kääntymään kallelleen. Meissä oli jotain samaa, tultiin hyvin juttuun.
Viikonloppuna mä starttasin leikkimieliset jäähyväiskilpailut Swanleyn oppilaiden kesken, viikon päästä mä ja ventovieras hevonen tanssahdeltiin PSG-radalla voittoon ja se jos mikä oli absurdia.
15. elokuuta 2022 – Uuden äärellä
Muuttaminen oli mulle melkein toinen luonto. Milloin muutettiin rapun sisällä, milloin lähdettiin eri puolelle Eurooppaa – mä olin nähnyt ja tehnyt kaiken ja tottunut jättämään tutut ympyrät taakse ja aloittamaan puhtaalta pöydältä. Silti jossain vatsanpohjassa kalvoi kun ojensin Helsingin asunnon avaimet vuokranantajalle ja ravistin kättä sopimuksen päättymisen päälle.
Asunto oli ahdas kaksio ehkä hirveimmällä pohjaratkaisulla jonka olin nähnyt ja sen vuokra oli rikollisen korkea ottaen huomioon ettei se edes sijainnut kantakaupungissa, mutta silti siitä oli tullut koti ja lähteminen tuntui ikävältä. Olin työskennellyt noin vuoden Helsingissä muutettuani toissatalvena takaisin Saksasta. Tarkoitus oli ollut jäädä paljon pidemmäksikin aikaa, mutta kun Englannista tuli yllättäen työtarjous oli sellaisesta mahdotonta kieltäytyä.
Enkä mä sitä nyt niin katumaan ollut jäänyt. En ainakaan sen jälkeen kun ensi kertaa ihastelin Pohjois-Englannin jylhiä maastoja koulusatulasta käsin. Tavaroiden mukana oli nimittäin muuttanut myös hevonen, sillä sellaisen minä olin Suomessa mennyt ostamaan. Tai no, erehtynyt ja erehtynyt, mutta ei se mikään maailman suunnitelluin hankinta silloin ollut. Macy oli tuttu jo monen vuoden takaa kun olin Saksassa opiskellessani kilpaillut sillä nuorten luokkia ja myöhemmin allekirjoittanut ylläpitosopparin ja tuonut sen Suomeen. Alkuvuodesta sitten olin taipunut allekirjoittamaan kauppapaperit koska rakkaa kimon takaisin omistajalleen lähettäminen ei tullut enää kuuloonkaan.
Tällaista se elämä sitten tulisi tästä eteenpäin olemaan. Töitä, hevosia ja uuden opettelua.